Sisällys
1    Koulun perustiedot
1.1    Nimi, oppilasmuoto, osoitteet, sähköpostiosoitteet    
1.2    Johtamisjärjestelmä    
1.3    Henkilöstö    
1.4    Oppilaskunta ja oppilaiden osallistumisen edistäminen    
1.5    Tukioppilastoiminta    
1.6    Vertaissovittelu    
1.7    Tiedottaminen    
2    Lukuvuosi    
2.1    Kouluvuoden tapahtumia    
3    Opetus ja oppimisjärjestelyt    
3.1    Koulun toiminta-ajatus    
3.2    Kuntastrategia     
3.3    Koulun järjestyssäännöt    
3.4    Seuraamukset    
3.5    Oppi- ja välitunnit    
3.6    Koulumatkat    
3.6.1    Koulukuljetukset    
3.6.2    Matkakortti    
3.7    Kouluruokailu ja välipalat    
4    Oppilaan poissaolot    
5    Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki    
5.1    Yleinen tuki    
5.2    Tehostettu tuki    
5.3    Erityinen tuki    
5.4    Opiskeluhuolto    
5.5    Tukiopetus    
5.6    Koulunkäynnin ohjaajat    
6    Yhteistyö    
6.1    Kodin ja koulun yhteistyö    
6.2    Yhteistyö eri toimijoiden kanssa    
7    Oppimisympäristö    
7.1    Koulun oppimisympäristön kuvaus    
7.2    Fyysinen oppimisympäristö    
7.3    Psyykkinen oppimisympäristö    
7.4    Oppimisympäristön turvallisuus    
7.5    Ilmoitus huoltajalle vaarallisten töiden tekemisestä

 

1 Koulun perustiedot

1.1 Nimi, oppilasmuoto, osoitteet, sähköpostiosoitteet­

Pelkosenniemen koulu, perusopetuksen vuosiluokat 1–9.

Koulutie 9, 98500 Pelkosenniemi

sähköpostiosoitteet muotoa: [email protected]

1.2 Johtamisjärjestelmä

Rehtori Anne Pahkala, käsityö, puh. 040 5687630

Vararehtori Heidi Hakulinen, puh. 040 158 9730

Vararehtori sijaistaa rehtoria silloin, kun rehtori on poissa kokonaisen koulupäivän tai sitä pidemmän ajan. Johtamisjärjestelmän poikkeuksista tiedotetaan Wilman kautta.

1.3 Henkilöstö

Taija Uuniemi, 1.–2. lk luokanopettaja, terveystieto ja tukioppilastoiminta, puh. 0400 267499

Anni-Mari Björk, 3. lk luokanopettaja, yläkoulun liikunta, ruotsi ja 1-2 englanti puh. 040 482 7948

Heidi Hakulinen, 4. lk luokanopettaja, vararehtori ja oppilaskunta puh. 040 158 9730

Janne Juuso, 5.–6. lk luokanopettaja, biologia ja maantieto, puh. 040 182 0128

Johanna Järviaho, 7. lk luokanvalvoja, äidinkielen lehtori, historia, yhteiskuntaoppi ja uskonto, puh. 040 178 2166

Marianne Juntunen, 8.–9. lk luokanvalvoja, matemaattisten aineiden lehtori.

Roope Seppänen, taito- ja taideaineiden lehtori, käsityö, kuvataide, kotitalous, et ja rassauspaja, puh. 040 545 7652

Ville Sorsa, musiikki, puh. 040 186 6421

Tatiana Marakoulina, kielten lehtori, opinto-ohjaaja, puh. 040 684 0567

Sannu Koivisto, erityisluokanopettaja, puh. 040 178 2446

Antti Åke, erityisluokanopettaja, yläkoulun liikunta puh. 040 352 3619

Terho Sirviö, atk-tukihenkilö, puh. 040 765 0741

Niina Arvola, koulunkäynninohjaaja, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, puh. 040 776 3485

Reija Bondén, koulunkäynninohjaaja, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, puh. 040 543 1929

Elina Tolppanen, koulunkäynninohjaaja, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, puh. 040 198 4872

Katja Pyhäjärvi Koulun toimistosihteeri, puh. 040 761 8117

1.4 Oppilaskunta ja oppilaiden osallistumisen edistäminen

Oppilaskunnan ohjaajana toimii lukuvuonna 2024–2025 Heidi Hakulinen. Oppilaskunnan puheenjohtaja tänä lukuvuonna on Mikko Oikarinen. Oppilaskunnassa on edustaja jokaiselta luokalta.

Oppilaskunnan tehtävänä on toimia yhteisöllisyyden luojana koulussa. Oppilaskuntatoiminnassa päätetään ja tehdään yhdessä, vaikutetaan oppilaille itselleen tärkeisiin asioihin ja opetellaan tekemään erilaisia projekteja ja tapahtumia.

1.5 Tukioppilastoiminta

Tukioppilaiden vastuuopettajana toimii Taija Uuniemi.

Tukioppilaat ovat 8. ja 9. -luokkalaisia vapaaehtoisia nuoria, jotka luovat hyvää kouluhenkeä ja toimivat silminä ja korvina koulun arjessa. Lukuvuoden aikana he järjestävät välituntitoimintaa, tutustuttavat uusia oppilaita kouluun ja järjestävät koulun yhteisiä teemapäiviä.

1.6Vertaissovittelu

Koulussamme on käytössä vertaissovittelutoiminta VERSO. Vapaa-ehtoisia oppilaita on koulutettu sovittelemaan oppilaiden keskinäisiä ristiriitoja. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelijaoppilaat auttavat ristiriitojen osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaan. Sovittelijaoppilaat toimivat aina pareittain. Osapuolet saavat kertoa oman näkökulmansa, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia, miten ristiriita ratkaistaan. Sovittelun lopuksi tehdään osapuolien välinen sopimus, jonka toteutumista seurataan. Sovittelusta ei automaattisesti ilmoiteta koulun puolesta kotiin. Sovittelun osapuolet voivat halutessaan kertoa asiasta kotona. Vertaissovittelijat ovat vaitiolovelvollisia käydyistä neuvotteluista. Sovittelutilanteessa on mukana vain oppilaita.

 Verso-aikuiset Anni-Mari Björk, Taija Uuniemi ja Antti Åke kouluttavat sovittelijat, organisoivat sovittelut ja seuraavat sovittelun onnistumista ja ovat tukiaikuisia sovittelijoille. Jos sovittelussa ei onnistuta, verso -aikuiset jatkavat ristiriitojen selvittelyä.

Verstaissovittelu on lasten ja nuorten asiantuntijuuteen pohjaavaa ja vertaisuutta vahvistavaa toimintaa, jossa sosiaalisten taitojen oppiminen on merkittävästi keskiössä. Koulussa opittu konfliktinhallinnan ja sovittelun taito kantaa läpi elämän.

1.7 Tiedottaminen

Koulun asioista tiedotetaan Wilmassa, jonka kautta opettajat ja huoltajat voivat viestiä oppilasta koskevissa asioissa. Vanhempien onkin hyvä seurata oman lapsensa Wilma-sivua säännöllisesti. Wilmasta löytyvät myös koulun toimintaan liittyviä tiedotteita. Koulumme toimistosihteeri Katja Pyhäjärvi postittaa huoltajille Wilma-tunnukset. Hän auttaa myös Wilman käytön ongelmissa.

Muistathan huolehtia, että lapsen ja omat yhteystietosi ovat ajan tasalla. Näin tavoitamme sinut tarvittaessa myös puhelimitse tai sähköpostitse. Voit itse tehdä korjaukset Wilmassa.

Koulun yleisestä tiedottamisesta vastaa rehtori. Luokan tiedottamisesta vastaa kunkin ryhmän luokanopettaja/-valvoja. Yksittäiseen oppiaineeseen liittyvästä tiedottamisesta vastaa kyseisen aineen opettaja. Erilaisista tapahtumista tiedottavat tilaisuuden järjestämisestä vastaavat opettajat.

 

2 Lukuvuosi

Lukuvuosi 2024–2025, 187 päivää:

Syyslukukausi 8.8.–21.12.2024

Kevätlukukausi 7.1.–31.5.2024

Lomat ja vapaapäivät

Syysloma 14.–18.10.2024 (vko 42)

Itsenäisyyspäivä 6.12.2024

Joululoma 22.12.2024–6.1.2025

Talviloma 3.3.–7.3.2025 (vko 10)

Pääsiäinen 18.4. –21.4.2025

Vappu 1.5.2025

Vapaapäivä 2.5.2025

Helatorstai 29.5.2025

2.1 Kouluvuoden tapahtumia

Syyslukukausi

Elokuu          12.8. Valokuvaus

                      19.8. Anna Morottaja 10:20–11

20.8. Yläkoulun ryhmäytymispäivä

26.8. Tukioppilaiden koulutus

                      28.8. Lukuvuoden 2024–2025 koulurauhan julistus klo 12:35, tukioppilaat

                      29.8. Vanhempainilta 17:30 yhteinen ja luokittaiset

                      30.8. Yleisurheilukisat 12:20-

Syyskuu        retkiä lähiympäristöön

4.9. Turvaa tenaville tapahtuma klo 12–14

12.9. Koululiikuntaliiton yleisurheilukisat Ivalo

16.9.–20.9. 9 lk tet

24.9. Yläkoululaisten tietotyöpaja

Lokakuu        10.10. Juhani Karilan vierailu (yläkoululaisille)

11.10. Peliperjantai: Talent-kisan finaali ja futsal pelit 12:15 alkaen

Syysloma viikolla 42

24.10. 3-5 lk Savukoskelle Oulun tietomaan järjestämä tiedevierailu

24.10. Rollo teatteri kaksi esitystä

Marraskuu     5.11. 8. ja 9. Redu Rovaniemi

                      27.11. 8. ja 9. Redu Sodankylä

29.11. Punahilkkarok klo 10.30

Joulukuu       5.12. taksvärkki

Joulujuhla 19.12. 17:30, oppilaat klo 15

21.12. Koulua 9–11

Kevätlukukausi

Tammikuu     Koulu alkaa 7.1.2025

                      9.1. Taidetestaajat: Näytelmä, joka menee pieleen

                      29.1. Taidetestaajat: Soiva kuvakonsertti Korundissa

Helmikuu       17.2.–20.2. 8- lk. tet

Maaliskuu     Talviloma vko 10

 

Ulkoilupäivät

Huhtikuu      

Toukokuu     8.–9. lk leirikoulu

                      21.–22.5. Hehku-tapahtuma Pyhätunturilla

31.5. Kevätjuhla

Lisäksi tehdään ryhmittäin retkiä, käydään uimahallissa Kemijärvellä ja tehdään yhteistyötä muiden koulujen kanssa. Oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulun toimintaan sopiviin tilaisuuksiin. Erityisesti yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat keskiasteen oppilaitosten järjestämiin tapahtumiin ja tutustumisiin, kuten koulutusmessuille ja oppilaitosvierailuihin.

Uimaopetusta järjestetään Kemijärven uimahallissa vähintään neljä kertaa lukuvuodessa (lokakuu ja huhtikuu)

Syksyn uinnit:

ti 22.10. 1-2lk ja 7-9lk

ke 30.10. 3-6lk

ti 5.11. 3-6lk

ke 6.11. 1-2lk ja 7-9lk

 

3 Opetus ja oppimisjärjestelyt

3.1 Koulun toiminta-ajatus

Pelkosenniemen koulu on monipuolista yleissivistystä tarjoava oppivelvollisuuskoulu, jonka tehtävänä on antaa oppilaille opetuksen ja kasvatuksen keinoin muuttuvan yhteiskunnan vaatimat tiedot ja taidot. Pelkosenniemen koulussa on alaluokilla (1-6) yhdysluokat. Koulun vahva erityispiirre on yhteisöllisyys, jonka myötä tärkeimmät arvot koulumme opetuksessa ovat:

•  toisen ihmisen huomioon ottaminen ja kunnioittaminen
•  suvaitsevaisuus
•  rehellisyys

3.2 Kuntastrategia (https://pelkosenniemi.fi/wp-content/uploads/2023/02/kuntastrategia.pdf)

ARVOT:

YHTEISÖLLISYYS Olemme yhteisöllisiä ja yhteistyötä tekeviä. Lisäämme keskinäistä, kuntalaisten kanssa tapahtuvaa sekä kylien, seurojen, järjestöjen, naapurikuntien, maakunnan ja päättäjien välistä yhteistyötä. Osallistamme kaikki ideoimaan ja kehittämään toimintaa.

VASTUULLISUUS Huolehdimme vastuullisesti luonnosta, ihmisistä ja taloudesta. Kiinnitämme esteettömyyteen erityistä huomiota. Luonto on hyvinvoinnin, elinvoiman ja tulon lähde. Teemme vastuullisesti ja sitkeästi, mitä lupaamme ja ajattelemme aina myös pidemmälle.

SYDÄMELLISYYS Sydämellinen Pelkosenniemi on lämminhenkinen, palveleva ja asiakkaan parasta ajatteleva. Huolehdimme kaikenikäisistä. Toivotamme vieraat ja paikkakunnalle muuttavat tervetulleiksi.

Yhteiset päämäärät ja tavoitteet:

• Hyvän elämän aktiviteeteilla ja ennaltaehkäisyllä hyvinvointia.
• Uusi koulu on sydämemme.
• Henkilökunnan työhyvinvoinnista pidetään huolta.
• Kuntalaiset osallistuvat palveluiden suunnitteluun.
• Viestimme vahvuuksistamme ja mahdollisuuksistamme.

 

3.3 Koulun järjestyssäännöt

Perusopetuslaki määrää oppilaan velvollisuudet:

• Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
• Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

 

KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Järjestyssäännöt koskevat Pelkosenniemen koulua. Järjestyssäännöt on laadittu yhteistyössä henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kanssa.

Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Järjestyssäännöt ovat voimassa koulupäivien aikana, koulun tapahtumissa ja koulun ulkopuolisessa opetuksessa opintoretkillä ja leirikouluissa.

Koulussa ohjataan terveellisiin elämäntapoihin. Makeiset ja energiajuomat eivät kuulu kouluun.

 

Hyvä käytös

1. Olen huomaavainen ja kohtelias kaikkia kohtaan.

a. Olen kaveri kaikille. Puutun kiusaamiseen.

    b. Muistan tervehtiä kohdatessa.

2. Saavun tunneille ajoissa, enkä jää tunneilta luvatta pois.

3. Oppitunneilla minulla on tarvittavat välineet mukanani.

4. Annan toisille työrauhan.

5. Ruokailussa noudatan hyviä ruokailutapoja sekä annettuja ohjeita. Huolehdin itsestäni ja huomioin muut. Käyn syömässä ja kiitän ruoasta.

6. Edustan kouluani hyvin käyttäytyen kaikissa tapahtumissa ja myös koulun ulkopuolella.

 

Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

1. Pidän piha-alueen ja koulun sisätilat siistinä.

2. Huolehdin luonnosta. Roskat eivät kuulu luontoon.

3. Ulkovaatteet ja -kengät jätän niille tarkoitettuun paikkaan.

4. Huolehdin välituntivälineet paikoilleen.

5. Käsittelen huolellisesti ja vastuullisesti koulun omaisuutta, oppimateriaalia sekä omia että toisten tavaroita.

 

Turvallisuus

1. Pysyn koulualueella koulupäivän aikana.

2. Liikun turvallisesti ja liikennesääntöjä noudattaen sekä koulumatkoilla että koulupäivän aikana. Käytän heijastinta.

3. Liikun rauhallisesti koulun sisätiloissa.

4. Välitunneilla on varottava aiheuttamasta vaaraa toisille.

5. Noudatan opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita.

6. Vaarallisten esineiden hallussapito koulualueella ja kouluaikana on kielletty. En tuo kouluun koulutyössä tarpeettomia tavaroita.

7. Kulkuvälineeni jätän sille osoitettuun paikkaan.

 

Mobiililaitteiden käyttö

1. Voin käyttää omaa laitetta opiskeluun opettajan ohjeiden mukaisesti.

2. Käytän sähköisessä työskentelyssä omia henkilökohtaisia tunnuksia ja noudatan verkon käytössä hyviä tapoja.

3. Kännykkäni on koulun sisätiloissa äänettömänä opettajan osoittamassa paikassa tai omalla vastuulla repussa.

4. Yläkoululaiset saavat käyttää mobiililaitteita ulkovälitunneilla oman sisäänkäyntinsä katoksessa.

 

3.4Seuraamukset

SEURAAMUSTAULUKKO

Poistuminen koulunalueelta Luvaton poissaolo Vilpillinen menettely kokeessa Asiaton käyttäytyminen *	1. kerta: Kasvatuskeskustelu (kirjataan Wilmaan) 2. kerta: Oppilaan kuuleminen ja jälki-istunto 1 tunti 3. kerta: huoltajapalaveri 4. kerta: rehtorin kirjallinen varoitus
Myöhästely Läksyjen unohtaminen/kouluvälineet puuttuvat	5. kerta: kasvatuskeskustelu (kirjataan Wilmaan) 10. kerta: oppilaan kuuleminen ja jälki-istunto 1 tunti 15. kerta: huoltajapalaveri 20. Kerta:
Mobiililaitteen luvaton käyttäminen	Jokaisesta kerrasta Wilma-merkintä 5.kerta kasvatuskeskustelu 10.kerta yhteys huoltajaan ja mobiililaite rehtorin kansliaan 20.kerta huoltajapalaveri
Koulun tai toisen ominaisuuden tahallinen vahingoittaminen/sotkeminen	Jokaisesta kerrasta: Kasvatuskeskustelu, yhteys huoltajiin ja vahingonkorvaus/siivousvelvoite
Päihteiden vaikutuksen alaisena koulussa tai hallussapito (tupakka, nuuska, alkoholi)	Yhteys huoltajiin sekä yksilökohtaisen opiskeluhuoltoryhmän kokoaminen ja yhteys lastensuojeluun.
Väkivaltainen käytös	Kerta: tilanteen tarkka selvittäminen vakavuuden mukaan, huoltajapalaveri, 1 tunti jälki-istunto kerta: tilanteen tarkka selvittäminen, yksilökohtainen opiskeluhuoltopalaveri Kerta: rehtorin kirjallinen varoitus Kerta: harkitaan määräaikaista erottamista   Vakavissa tapauksissa ilmoitus heti myös sosiaalitoimeen ja poliisiin.

Asiaton käyttäytyminen: esimerkiksi häiritsee opetusta, kohtelee muita oppilaita tai henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti

Kasvatuskeskustelu Pelkosenniemellä

1. Oppilas keskustelee sen opettajan kanssa, joka on rikkeen havainnut.

2. Opettaja/ oppilas kirjaa kasvatuskeskustelun pääkohdat Wilma-lomakkeeseen ja sopimuksen käytöksen muutoksesta. Tarvittaessa oppilas soittaa huoltajalle, opettajan kuunnellessa vieressä.

Jälki-istunto

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia ja suullisia tehtäviä ja harjoituksia. Tehtävien tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa. (PoL 36) Jälki-istunto järjestetään aina kouluajan ulkopuolella ja istunto kirjataan Wilman kurinpitolomakkeeseen.

 

3.5 Oppi- ja välitunnit

Koulupäivä alkaa oppilailla lukujärjestyksen mukaan joko klo 8:30, 9:20 tai 10:20. Koulupäivä päättyy oppilailla lukujärjestyksen mukaan joko klo 14:15 tai 15:10. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Ruokailu on porrastetusti 11:05-11:35. Koulun päättyessä klo 15:10 tarjotaan oppilaille välipala.

1.                   tunti              8:30-9:15

2.                   tunti              9:20-10:05

3.                   tunti               10:20-11:05

4.                   tunti              11:35-12:20

5.                   tunti              12:35-13:20

6.                   tunti              13:30-14:15

7.                   tunti              14:25-15:10

Päivän kaksi ensimmäistä tuntia ovat pääsääntöisesti kaksoistunteja. Niiden välissä on vain lyhyt viiden minuutin tauko/ siirtymävälitunti. Iltapäivän liikuntatunnit voi pitää yhteen. Tällöin oppilaat voi päästää kotiin klo 15 alkaen. Koulukuljetuksessa olevat odottavat kuljetusta koulun alueella.

Jokaisella välitunnilla on määritelty vastuullinen välituntivalvoja, jonka nimi löytyy opettajahuoneen seinällä olevasta välituntivalvontalistasta.

Välituntialueena toimii koulun kentän puoleinen piha jatkuen monitoimikentälle. Tien puolella on aita.

3.6 Koulumatkat

Koulupäivä alkaa ja päättyy ennalta ilmoitettuina kouluaikoina koulussa, ellei muuta ole yhteisesti sovittu. Kaikki me koulun ympäristössä liikkujat kannamme yhdessä vastuun turvallisesta liikenteestä.

Oppilaat ovat vakuutettuja koulumatkoilla. Jos koulumatkalla tapahtuu vahinko, ottakaa pikaisesti yhteys Katjaan. Hän tekee kanssanne vahinkoilmoituksen. Mahdolliset kustannukset ohjautuvat tällöin koulun vakuutukseen. Koulumatkat eivät kuulu koulun vastuualueeseen. Koululla ei ole oikeutta langettaa koulumatkatapahtumista rangaistuksia. Ilmoitamme koteihin, jos saamme tietoomme ikäviä tapahtumia koulumatkan aikana.

Koulumatkat liikkuen

On hienoa, jos lapsi / nuori kävelee tai pyöräilee kouluun. Liikkuminen lisää jaksamista koulupäivän aikana. Uuden koulupyöräilykauden alkaessa on hyvä tarkistaa, että polkupyörä on oikein varusteltu ja että oppilas käyttää kypärää.

Jos kuljetatte lasta / nuorta autolla, toivomme, että jättö- ja noutopaikka on vanha alakoulu. Sieltä on turvallista kävellä jalkakäytävää myöten kouluun ja autolle. Koulun edessä olevaa pysäkkiä ei saa käyttää näihin kuljetuksiin. Toivottavaa on, että lapsi / nuori saisi hiukan liikettä koulumatkalla.

3.6.1 Koulukuljetukset

Pelkosenniemen kunnan peruskoulun oppilaat saavat ilmaisen koulukuljetuksen, jos koulumatka on pidempi kuin 5 km tai jos koulumatka todetaan liian haastavaksi (liian vaikea, rasittava tai vaarallinen) oppilaan ikä ja muut asiaan vaikuttavat tekijät huomioiden.

Tänä vuonna koulukuljetuksessa otamme huomioon erityisesti liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen ja arkiliikunnan lisäämisen. Taksikuljetuksen nouto- ja jättöpaikka on lähipysäkki. Oppilaat, joiden matka lähipysäkille on 1 km tai enemmän tai joiden matka on vaarallinen, haetaan kotipihalta. Sama käytäntö koskee myös paluukyytien järjestelyjä. Mikäli teillä on kysymyksiä tai tarvitsette lisätietoja, ottakaa rohkeasti yhteyttä kouluun.

Näin toimin koulukuljetuksissa:

• Olen ajoissa taksin/bussin noutopaikalla
• Tervehdin, kun nousen autoon ja siitä poistuessani
• Pidän turvavyön kiinnitettynä matkan aikana
• Keskustelen normaalilla puheäänellä asiallisesti
• En heittele omia tai toisten tavaroita matkan aikana
• En häiritse kuljettajaa ajon aikana
• Istun omalla paikallani
• En loukkaa kanssamatkustavia sanoin tai teoin
• Noudatan kuljettajan ohjeita
• Ilmoitan ajoissa, mikäli en käytä taksia.
  • Jari Aho 0407241962
  • Jari Kaari 0500661913
  • Mika Kortelainen 0451572101

3.6.2 Matkakortti

Perusopetuksen linjaliikenteessä kulkevat oppilaat saavat matkakortin. Kortti on henkilökohtainen. Korttiin ei saa kirjoittaa kynällä mitään eikä sitä saa taitella. Kortti on palautettava koululle keväällä lukuvuoden päättyessä tai heti, kun sitä ei enää tarvita. Matkakortti oikeuttaa kulkemaan linjaliikenteessä koulumatkan kotoa kouluun ja koulusta kotiin. Kortin kadotessa siitä on välittömästi ilmoitettava koululle. Oppilas on vastuussa kortistaan ja korttien kunto tarkistetaan keväällä niitä palautettaessa. Jos oppilas vaurioittaa korttia tai hävittää sen, huoltajan on kustannettava uusi 6,50 € arvoinen kortti. Matkakorttiin liittyvissä asioissa ole yhteydessä Katjaan.

3.7Kouluruokailu ja välipalat

Kouluruoka tarjoaa oppilaille monipuolista ja terveellistä ravintoa, jolla oppilas jaksaa opiskella koulupäivän ajan. Kouluruokailussa huomioidaan erilaiset ruokarajoitteet. Allergioista tulee olla terveydenhoitajan lausunto ja keliakiasta lääkärintodistus. Kouluruoan tarjoaa Neidon Sydän Oy. 1–4 luokat ruokailevat klo 11:05 ja 5–9 11:20. Alakoulussa ruokailua edeltävän tunnin opettaja valvoo luokan käsien pesun, ruoan ottamisen ja ruokailun. Yläkoululaisten ruokailua valvoo yksi yläkoulun opettaja. Ruokailussa korostetaan hyviä ruokailutapoja ja tapakasvatusta. Lasta rohkaistaan maistamaan kaikkia ruokia ja kannustetaan syömään ottamansa annos loppuun. Oppilaat ovat onnistuneet hienosti vähentämään jätteisiin menevän ruoan määrää. Ruokaa saa ottaa vähän ja ruokaa saa ottaa lisää.

Koulupäivän aikana tarjotaan välipala klo 15.10 kestävinä koulupäivinä.

 

4 Oppilaan poissaolot

Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsi käy säännöllisesti koulua, ellei oppivelvollisuutta suoriteta muulla tavalla.

Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, kotiin lähtemiseen on kysyttävä lupa luokanopettajalta, luokanvalvojalta, aineenopettajalta, terveydenhoitajalta tai rehtorilta.

Sairauspoissaolot ilmoitetaan Wilmassa kohdasta Tuntimerkinnät -> Ilmoita poissaolosta. Saman päivän poissaolon voi ilmoittaa klo 12 asti ja klo 12 jälkeen seuraavan päivän poissaolosta. Huoltaja voi merkitä luvattoman poissaolon tai terveydellisiin syihin liittyvän poissaolon. Muut poissaolot merkitsee opettaja.

Toivomme että oppilaiden lomamatkat ja erilaiset asioinnit keskittyvät viikonloppuihin ja koulun loma-aikoihin, jotta vältytään koulupoissaoloilta. Ehdottoman välttämättömät poissaolot haetaan etukäteen Wilman kautta. Loma-anomuksen voi tehdä vain selainversiolla. Kirjaudu Wilmaan ja valitse yläpalkista kohta Hakemukset ja päätökset. Valitse oikealta kohta Luo hakemuksia ja täytä lomake. Luokanvalvoja voi myöntää vapautuksen 1–5 koulupäivälle. Rehtori päättää pidemmistä vapautuksista. Lisää anottavan poissaolon syy esim. lomamatka. Lisätietoja hakemuksesta- kohtaan voit tarvittaessa kirjata lisätietoja poissaolosta. Täytä lopuksi oma nimesi. Muistathan tallentaa lomake. Huoltaja saa päätöksen anomukseensa suoraan Wilmaan sähköisesti, kun opettajan / rehtorin päätös on tehty ja se julkaistaan Wilmassa. Päätös näkyy yläpalkissa kohdassa Hakemukset ja päätökset. Huoltaja ja oppilas sopivat opettajien kanssa etukäteen, miten oppilas huolehtii kouluun liittyvät asiat poissaolon ajalta.

Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsi käy säännöllisesti koulua, ellei oppivelvollisuutta

 

Koululäsnäolo, kouluun kiinnittyminen ja poissaoloihin puuttuminen

KODIN ROOLI

Kun koulunkäynti ja poissaolot huolestuttavat, ole yhteydessä opettajaan. Voit ottaa yhteyttä lapsesi opettajien lisäksi mm. rehtoriin, koulun terveydenhoitajaan, koulupsykologiin tai koulukuraattoriin. Jos lapsella on toistuvasti fyysisiä oireita esim. vatsakipu, jotka eivät selity sairaudella, ole yhteydessä kouluun esim. terveydenhoitajaan. Aina on parempi tulla kouluun myöhässäkin, kuin jäädä kokonaan pois. Mitä kauemmin poissaolot jatkuvat sitä vaikeampaa kouluun palaaminen on.

• Älä kuittaa luvalliseksi sellaista poissaoloa, jonka syystä et ole varma, vaan ota asia puheeksi koulun kanssa.

• Pysy vanhempana tiukkana mutta ystävällisenä: vaadi lapselta koulunkäyntiä.

• Pidä kiinni arkirytmistä ja rutiineista, vaikka lapsi tai nuori ei menisikään kouluun: herätys aamulla, ruokailuajat, koulutehtävien ja läksyjen teko päivän aikana.

• Tunnista kotiin jäämistä edesauttavia palkintoja ja pyri vähentämään niitä. Saako lapsi tai nuori nukkua pidempään tai pelata? Saako hän vanhemman täyden huomion?

• Vahvista lapsen uskoa itseensä ja siihen, että hän pystyy kohtaamaan hankalia tunteita. Tunteiden välttely vain lisää pelkoa ja ahdistusta.

• Tue kouluun lähtemistä ystävällisesti, mutta jämäkästi.

• Puhu koulusta myönteisesti. Selvitä ristiriidat suoraa koulun aikuisten kanssa.

 

KOULUN ROOLI

Opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seurata ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. (Perusopetuslaki 26§, 1.8.2023 lähtien). Luokanopettajan/-ohjaajan tehtävänä on seurata luokkansa poissaoloja ja selvitettävä luvattomien/selvittämättömien poissaolojen syyt.

 

POISSAOLOIHIN PUUTTUMINEN

Lukuvuoden 2023 alussa tulivat voimaan perusopetuksen opetussuunnitelman uudistukset, jotka koskivat koululäsnäolon vahvistamista, koulupoissaolojen seurantaa ja poissaoloihin puuttumista. Itä-Lapin kunnat ovat yhteisen hankkeen avulla luoneet poissaoloihin puuttumisen mallin, joka otetaan käyttöön kaikissa hankekunnissa lukuvuoden 2024 alussa.

Jokainen koulupäivä on tärkeä. Kun oppilas on poissa koulusta, hän jää ilman opetusta, oli syy mikä tahansa. Tämän takia on toivottavaa, että koulupoissaoloa vaativat asiat tehtäisiin mahdollisuuksien mukaan koulun vapaa- ja lomapäivinä.

 

ITÄ-LAPIN KOULULÄSNÄOLOMALLI

 Tässä linkki malliin.

 

UUDISTETUT POISSAOLOMERKINNÄT

Selvittämätön poissaolo (oranssi): 

• Opettaja merkitsee.
• Poissaolo, johon ei vielä ole huoltajan selvitystä tai muuta tietoa poissaolon syystä.
• Huoltajan annettua selvityksen opettaja muuttaa merkinnän.

Terveydellisiin syihin liittyvä poissaolo (vihreä): 

• Huoltaja (tai opettaja) merkitsee.
• Fyysinen sairaus, joka estää kouluun tulemisen.
• Psyykkiset oireet, jotka estävät kouluun tulemisen.
• Fyysiseen tai psyykkiseen terveydenhoitoon liittyvä tapahtuma/vastaanottokäynti.
  • Hammaslääkäri- tai terveyskeskuskäynti ym., .
  • Tapaaminen perhetyöntekijän, sosiaalityöntekijän, ym. kanssa.
  • Oppilaan muu fyysistä tai henkistä hyvinvointia tukeva vastaanotto/asiakaskäynti koulun ulkopuolisen tahon kanssa.

Anottu vapaa (sininen): 

• Opettaja merkitsee.
• Huoltajan ennalta anoma ja koulun myöntämä vapaa.
• Yksittäiset oppitunnit. Esimerkiksi, jos huoltaja anonut lupaa lähteä kesken koulupäivän matkan ym. vuoksi.
• Yksittäiset koulupäivät. 
• Lomamatka, harrastukseen liittyvä poissaolo (esim. yläkoululeiri), etävanhemmalla käynti.
• Opettaja kirjaa poissaolon huoltajan ilmoittaman tiedon/poissaoloanomuksen perusteella.

Luvaton poissaolo, selvitetty (punainen):

• Huoltaja tai opettaja merkitsee.
• Oppilas luvatta poissa koulusta tai oppilas koulussa, mutta ei tunnilla.
• Yli oppitunnin kestävä myöhästyminen.
• Huoltaja ei ole anonut oppilaalle vapaata. Esimerkiksi kauppareissu, kampaaja ym., joihin ei ole anottu tai myönnetty lupaa.

Muu selvitetty poissaolo (vaalea sininen):

• Opettaja merkitsee.
• Käytetään vain poikkeuksellisissa tapauksissa, kun poissaolo ei kuulu mihinkään muuhun kategoriaan, esimerkiksi
  • Odottamaton perhetilanne (lähiomaisen vakava äkillinen sairaus, tapaturma tai kuolema).
  • Erittäin poikkeuksellinen sääolosuhde, joka estää liikenteen.
  • Opetuksen epäys koulupäiväksi tai määräaikainen erottaminen (POL 36§).

Seuraavat ovat myös uusia merkintöjä. Näitä ei lasketa poissaoloihin.

Muu koulutyö (violetti)

• Oppilas on koulussa, mutta oppitunnin sijaan muussa luvallisessa toiminnassa.
• Esimerkiksi oppilaskuntaan tai tukioppilastoimintaan osallistuminen.

Opetus muualla (vaalea violetti)

• Oppilas opiskelee esim. sairaalakoulussa.

 

5 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Opiskeluhuoltolain mukainen yksilökohtainen opiskeluhuolto ja perusopetuslain mukainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki eroavat oikeudellisesti toisistaan. Molemmissa lähtökohtana on yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu kuitenkin aina vapaaehtoisuuteen; kun taas oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta.

5.1 Yleinen tuki

Haluamme auttaa oppilasta mahdollisimman ajoissa. Kartoitamme tuen tarpeet lukuvuoden alussa yhteistyössä erityisopettajan kanssa kaikkien luokka-asteiden kohdalla. Tarpeen mukaan suunnittelemme tukitoimet yhteistyössä huoltajien ja moniammatillisen opiskeluhuoltoryhmän kanssa.

Yleisen tuen käytänteinä koulussamme on toimiva opiskeluhuolto sekä erityisopettajan opetus joko samanaikaisopetuksena tai tarvittaessa pienemmissä ryhmissä.

5.2 Tehostettu tuki

Mikäli yleinen tuki oppilaalle ei ole riittävää, tehdään hänelle pedagoginen arvio yhdessä moniammatillisen opiskeluhuoltoryhmän kanssa. Oppilaalle laaditaan pedagogisen arvion jälkeen oppimissuunnitelma, jossa tarkennetaan oppilaan henkilökohtaisia tavoitteita ja annettavaa tukea. Tuen muodot ovat hyvin samankaltaisia kuin yleisessä tuessa, mutta tukitoimet ovat pitkäkestoisempia.

Oppilaalle annetun tuen vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan tiiviisti ja opetusjärjestelyjä muokataan tarvittaessa joustavasti ja yksilöllisesti.

Tehostetun tuen suunnittelussa yhteistyö huoltajien kanssa on meille tärkeää.

5.3 Erityinen tuki

Erityisen tuen piiriin oppilas siirretään, mikäli tehostettu tuki ei tue oppilaan koulutyötä riittävästi. Erityistä tukea harkitaan vasta silloin, kun tehostettua tukea on annettu systemaattisesti, sen toimivuutta arvioitu ja se on todettu riittämättömäksi. Oppilaan opiskelusta tehdään pedagoginen selvitys.

Oppilaalle laaditaan HOJKS, jossa on laadittu opiskelun tavoitteet ja joissakin tapauksissa määritellään myös yksittäisen oppiaineen yksilöllistäminen. Erityiseen tukeen siirrettäessä tehdään hallintopäätös. Toisinaan tarpeettomat erityisen tuen päätökset puretaan ja siirrytään tehostettuun tukeen.

Koulumme erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat integroituna yleisopetukseen.

5.4 Opiskeluhuolto

Opiskeluhuolto on jokaisen oppilaan subjektiivinen oikeus. Opiskeluhuollollisissa asioissa aloitteen voi tehdä kuka tahansa huolen havainnut henkilö. Opiskeluhuollosta vastaa koulun rehtori.

Ensimmäisen luokan vanhempainillassa kerrotaan erityisopettajan tekemästä alkukartoituksesta. Tarpeen mukaan opettaja ottaa yhteyttä oppilaiden huoltajiin ja suunnitellaan huoltajien kanssa yhdessä oppilaan oppimisen ja kasvun tukeminen. Samoin toimitaan muiden luokkien kohdalla. Myös huoltaja voi tehdä aloitteen opiskeluhuollollisissa asioissa. Järjestämme tapaamisia aina, kun siihen katsotaan olevan tarvetta.

Kouluterveydenhoitaja Maria Takala, 040 749 7446 on tavattavissa koululla keskiviikkoisin ja perjantaisin. Hän suorittaa ohjesääntöjen mukaiset terveystarkastukset ja sopii koululääkärintarkastukset ja fysioterapeutin ryhtitarkastukset. Yhteydenotot Wilman kautta tai puhelimitse.

Koulupsykologi Kirsti Virta on Pelkosenniemen koululla parillisina viikkoina maanantaisin. Ajanvaraukset tehdään terveydenhoitajan kautta. Psykologi tukee oppilasta silloin, kun mielialaan, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvät asiat huolestuttavat. Psykologi arvioi oppimisvaikeuksia ja suunnittelee tukitoimia yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa.

Koulukuraattori Riitta Vartioniemi-Iso-Heiko, 040 539 6798 on koululla parittomilla viikoilla maanantaisin ja tiistaisin sekä parillisilla viikoilla tiistaisin. Yhteyden kuraattoriin saa Wilman kautta, puhelimitse, sähköpostilla [email protected] tai käymällä kuraattorin huoneessa.  Koulun oppilaat voivat tulla juttelemaan koulukuraattorille omaan elämään liittyvistä asioista. Koulukuraattorin työ on rinnalla kulkemista ja tukea erilaisissa lapsen, nuoren tai perheen arkeen liittyvissä elämäntilanteissa. Koulukuraattori auttaa, kun lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kotona, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Pulmatilanteita ratkotaan yhdessä vanhempien ja koulun muiden aikuisten kanssa. Tarvittaessa koulukuraattori tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Keskusteleminen koulukuraattorin kanssa on luottamuksellista.

Hammashoitola kutsuu oppilaat määräaikaisiin tarkastuksiin.

5.5 Tukiopetus

Tukiopetusta annetaan yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa ennen koulupäivän alkua tai koulupäivän jälkeen. Poikkeustapauksissa (koulukuljetus) tukiopetusta voidaan antaa myös koulupäivän aikana.

5.6 Koulunkäynnin ohjaajat

Ohjaajien työpanosta hyödynnetään koko kouluyhteisössä. Pelkosenniemen koulussa on kolme ohjaajaa Niina, Reija ja Elina, jotka työskentelevät kaikilla luokilla erikseen sovitun lukujärjestyksen mukaisesti.

5.7. Move!

Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 5. ja 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia. Move!-mittausten jatkotoimena tarjotaan maksutonta liikuntaneuvontaa ja tukea sitä tarvitseville, etenkin vähän liikkuville lapsille ja nuorille. Ohjaus liikuntaneuvonnan pariin voi tulla terveydenhoitajalta laajoissa terveystarkastuksissa tai liikunnan ja luokanopettajalta. Liikuntaneuvontaa voidaan tarjota myös muille koulun lapsille ja nuorille. Liikuntaneuvontaa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena toimintana. Ensimmäinen liikuntaneuvonnan tapaaminen tapahtuu koulupäivän aikana. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että oppilas saa tukea liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen.

5.8. Opetuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta

Kerhot

Kerhotoiminnasta tehdään kysely, jonka perusteella toimintaa kehitetään lukuvuoden aikana. Toimintaa kehitetään saatujen avustusten avulla.

Koulun kerhotoimintaa koordinoi yhdessä kunnan muun kerhotoiminnan kanssa Mika Koivisto.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään keväällä hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti 1–2-luokkalaisille. Aamupäivätoimintaan on mahdollista tulla klo 6.45–10.20 ja iltapäivätoimintaan klo 14.15–15.20. Tämän jälkeen oppilas voi jatkaa kerhotoiminnassa. Aamupäivätoiminta toteutetaan päiväkodilla klo 8 asti. Aamupäivätoiminnasta klo 8-10:20 ja iltapäivätoiminnasta vastaavat koululla Niina Arvola, Reija Bondén ja Elina Tolppanen. Yhteyttä pidetään pääsääntöisesti ohjaajien työpuhelimien kautta. Myös Wilma on käytössä.

 

6 Yhteistyö

6.1 Kodin ja koulun yhteistyö

Toimiva ja lähtökohdiltaan myönteinen kodin ja koulun yhteistyö on keskeinen lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään koulun, luokan ja oppilaan tasolla.

Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä pyritään aktiiviseen ja hyvään vuorovaikutukseen.

Pelkosenniemen koulussa järjestetään koulun yhteisiä ja luokkakohtaisia vanhempainiltoja sekä tarvittaessa vanhempaintapaamisia. Koulun vanhempaintoimikunnan toimintaan on kaikkien huoltajien mahdollista osallistua.

Päivittäinen yhteydenpito ja tiedottaminen keskitetään Wilmaan. Yhteyttä pidetään tarvittaessa myös puhelimen ja sähköpostin (ei mielellään oppilasasioissa) välityksellä. Huoltajien kanssa ollaan yhteyksissä normaaliin arkeen liittyvissä asioissa, ei pelkästään ongelmatilanteissa.

Kunnan kotisivuilta perusopetuksesta löytyvät linkit Wilmaan, opetussuunnitelmaan, ruokalistaan ja työpäiviin. Koulun tiedotteet ovat Wilmassa. Wilma –järjestelmä toimii koulun ja kodin välisen viestinnän välineenä. Opettajilla on työpuhelimet.

Rehtori lähettää huoltajille, 5–9-luokkalaisille oppilaille ja henkilökunnalle pääsääntöisesti viikoittain viikkoviestin, jossa kerrotaan koulun tulevista tapahtumista.

6.2 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa. Tärkeintä on yhteistyö oman kunnan hyvinvointipalveluiden toimijoiden kanssa. Paikalliset toimijat kuten kyläyhdistykset ja Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosasto otetaan mahdollisuuksien mukaan koulun tapahtumiin. Osallistumme myös heidän järjestämiin tapahtumiin. Lisäksi Pyhätunturin läheisyys mahdollistaa erityiset toimintaolosuhteet koulullemme.

 

7  Oppimisympäristö

7.1 Koulun oppimisympäristön kuvaus

Koulumme sijaitsee kauniin luonnon ympäröimänä keskellä Pelkosenniemen kylää. Ympäristö tarjoaa mahdollisuuden opiskella, liikkua, leikkiä ja virkistäytyä.

7.2 Fyysinen oppimisympäristö

Uusi koulu–päiväkoti valmistui tammikuussa 2023.  Uudessa rakennuksessa on huomioitu monipuoliset oppimisympäristöt ja turvallinen koulu. Uusi koulu-päiväkoti on kengätön koulu.

Rakennuksessa on iso liikuntasali, joka toimii myös juhlasalina, musiikkiluokka, kotitalous-, tekstiilityö-sekä teknisen työn luokat.

7.3 Psyykkinen oppimisympäristö

Koulun ja kodin välinen yhteistyö korostuu pienessä koulussa, sillä psyykkisen oppimisympäristön ilmapiiriin vaikuttaa myös kodin kasvatusilmapiiri ja suhtautuminen koulutyöskentelyyn.

Oppilaiden yhteistyötä lisäävät myös erilaiset yhteistoiminnan muodot, joissa eri luokka-asteet toimivat yhdessä: uimahallikäynnit, monialaiset opintokokonaisuudet, turnaukset, ulkoilu- ja teemapäivät jne.

Oppilaiden hyvinvointia tukee koulussa käytössä oleva Hyvinvoinnin vuosikello. Hyvinvoinnin vuosikellon avulla lisätään yhteisöllisyyttä sekä vahvistetaan lasten ja nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta. Vuosikellon avulla harjoitellaan mielen hyvinvointiin, sosiaalisen vuorovaikutukseen ja elämänhallintaan liittyviä taitoja.

Oppilaat vastaavat kerran lukukaudessa hyvinvointikyselyyn. Kysely tehdään ennen syys- ja talvilomaa.

Oppimisen tueksi järjestetään tukiopetusta ja opiskeluhuoltoryhmä toimii säännöllisesti. Pyrimme auttamaan mahdollisimman ajoissa oppilasta.

7.4 Oppimisympäristön turvallisuus

Fyysisen oppimisympäristön turvallisuudesta vastaa koulun henkilöstön lisäksi kunnan tekniset tukipalvelut. Turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista informoidaan, ja ne korjataan mahdollisimman nopeasti. Koulun säännöillä rajataan koulualue ja toiminta siten, että kouluympäristö on oppilaille turvallinen. Selkeät säännöt, valvonta, asioihin puuttuminen ja henkilöstön yhtenäinen toiminta luovat lapsille turvallisuuden tunteen.

Oppilaat on vakuutettu tapaturman varalta koulupäivän toimintojen ja koulumatkan ajaksi. Jos vahinko sattuu esim. liikuntatunnilla pelitilanteessa, vakuutus korvaa vahingon, ellei vahinkoa aiheuta toinen oppilas tahallisesti. Huoltajat korvaavat itse lapsensa tekemät tahalliset vahingonteot.

7.5 Ilmoitus huoltajalle vaarallisten töiden tekemisestä

Valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (7 §) (475/2006) mukaan oppivelvollisen huoltajalle tulee ilmoittaa asetuksessa tarkoitetun vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista.

Peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä 4 §:ssä tarkoitettua työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että työvälineet ja suojaimet ovat nuorelle työntekijälle sopivat ja turvalliset käyttää. (475/2006)

Vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa (188/2012) vaaralliset työt on jaettu mekaanisiin (esim. pyörösaha, vannesaha), kemiallisiin (esim. syövyttävät, haitalliset aineet: vaaralausekkeet H317, H314, H334), fysikaalisiin (esim. melu) ja sähköisiin (esim. jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä) vaaratekijöihin. Lisäksi luettelossa vaarallisia töitä on jaettu ruumiilliseen liikarasitukseen, biologisiin vaaratekijöihin ja eräisiin töihin.

Perusopetuksen luokilla 7–9 saatetaan käyttää luonnontieteiden, käsityön, kuvataiteen ja kotitalouden opetukseen liittyvissä käytännön harjoitustöissä edellä mainituissa asetuksissa mainittuja koneita, laitteita ja työvälineitä sekä aineita.

 

Lisätietoa antavat seuraavat opettajat:

kotitalous Roope Seppänen

käsityö Roope Seppänen ja Anne Pahkala

matematiikka, fysiikka ja kemia Marianne Juntunen